RSS

Digitalisaatio – mikä muuttuu?

Työ muuttuu

Digitalisaatio silloin ennen.

Digitalisaatio silloin ennen.

Digitalisaatio muuttaa työtä. Tulevaisuudessa teemme yhä enemmän töitä erilaisten robottien ja sovellusten kanssa kaikilla aloilla terveydenhuollosta rakentamiseen. Robotisaation myötä autoista tulee robotteja, ihmisten hoivaamiseen tulee robotteja, muurarien avuksi tulee robotteja. Näitä robotteja ohjataan erilaisten sovellusten ja käyttöliittymien avulla ja työtä kuin työtä tehdään entistä enemmän digitaalisten palveluiden välityksellä ja avulla. Sauna laitetaan päälle etänä, leikkauksia tehdään etänä. Toistaiseksi käyttöliittymät ovat paljolti tiedon syöttämistä eri järjestelmiin, ja käyttöliittymien suunnittelu sen mukaista. Digitalisaatiossa asiota kehitetään siihen suuntaan, että järjestelmät keräävät tietoja automaattisesti ja käyttävät siinä apunaan erilaisia elektronisia vekottimia, antureita ja sensoreita.

Jokainen tietää myös, että maailmassa on miljoonia eri töitä ja ammatteja. Kun jokaiseen tulee vähitellen ne ovat digitaaliset sovelluksensa, niin on aika selvää, että kukaan ei hallitse kaikkien alojen sovelluksen käyttöä ammattilaistasolla.

Työn tekemisen tavat muuttuvat

Digitalisaation myötä työtä tehdään verkossa yhdessä mutta etäällä toisistaan, yli maantieteellisten rajojen ja aikavyöhykkeiden, 24/7. Kun maantieteelliset rajat ja aikavyöhykkeet eivät ole esteenä, työ siirtyy tehtäväksi ihan mihin tahansa maailmankolkkaan, missä se on helppo teettää. Jo nyt esimerkiksi röntgenkuvat otetaan yhtäällä ja analysoidaan ja lausutaan jossain ihan muualla. Esimerkiksi mikäli laki sallisi, niin mainitut röntgenkuvat voitaisiin lähettää lausuttavaksi vaikka Aasiaan tai Amerikkaan. Käyntikortit on yhtä helppo tilata viereisestä painosta kuin toisesta maasta. Työtä teetetään siellä, missä saadaan haluttuja tuloksia aikaiseksi järkevillä kustannuksilla ja vaivalla.

Tämä tekee osassa ammatteja kilpailusta globaalia ihan uudella tasolla. Huippuammattilaisille on kysyntää globaalisti, huonoille tekijöille ei edes paikallisesti, koska ne työt siirtyvät paremmille tekijöille muualla.

Myös tiimien työskentely muuttaa muotoaan. Tiimit ovat toisilleen läsnä virtuaalisesti ja työtä tehdään etänä verkon yli. Pikaviestimet kertovat koko ajan, onko henkilö tavoitettavissa, ja ne kaivavat tietonsa esimerkiksi suoraan kalenterista. Palaveritkin järjestetään digitaalisia alustoja hyödyntäen, videoyhteyksillä tai ilman.

Tehtäviä voidaan joukkoistaa ja tuotoksia jaetaan ja työstetään verkossa yhdessä sen sijaan, että niitä lähetellään henkilöltä toiselle sähköpostitse. Yhdessä työstettävä dokumentti jaetaan verkossa ja kaikki työstävät samaa versiota yhtä aikaa. Kommenttejakaan ei lähetellä sähköpostitse vaan keskustelu aiheesta käydään myös verkossa. Yrityksessä käydään muutenkin keskustelua verkossa, jolloin keskustelu ja kohtaamiset eivät rajoitu siihen, kuka sattuu olemaan kahvihuoneessa samaan aikaan. Näitä uusia työtapoja tukevat kollaboraatioalustat ovat tätä päivää.

Digitaalisuus on tuonut mukanaan myös ketterän kehittämisen: asioissa edetään pienin mutta konkreettisin askelin ja katsotaan, mihin se sitten seuraavaksi johtaa. Toimintamallina se sopii moneen muuhunkin asiaan kuin ohjelmiston kehittämiseen. Erilaisia digitaalisia ratkaisuja ja niihin liittyviä toimintamalleja kehitetään koko ajan tuhatmäärin. Uuden kokeilmeinen ja kokeilukulttuuri on silloin yksi tapa oppia.

Johtaminen muuttuu

Myös johtaminen muuttuu. Ihmisten johtaminen verkossa vaatii eri taitoja kuin paikan päällä kasvokkain johtaminen. Luottamusta on rakennettava toisella tavalla, kun kehonkieltä voi digitaalisissa kanavissa käyttää vain rajatusti. Live-tilanteessahan kehonkieli on läsnä koko ajan ja ihminen poimii toisesta ihmisestä puheen lisäksi signaaleja eleistä, kehon asennosta ja suunnasta sekä etäisyyden pitämisestä muihin ihmisiin. Digitaalisissa kanavissa suurin osa tästä häviää. Tilalle tulee tekstiä, kuvaa ja videota, joiden avulla on johtajankin osattava kommunikoida.

Johtaminen siirtyy sinne, missä muukin vuorovaikutus tapahtuu, eli puhelimen lisäksi sähköpostiin, tekstiviesteihin, pikaviestimiin, yrityksen sivuille, blogiin, keskustelufoorumeille ja chattiin. Kun erilaiset digitaaliset järjestelmät ohjaavat suorituksia entistä enemmän, johtamisen painopiste muuttuu entistä enemmän suorituksen johtamisesta siihen, millaisia toimintatapoja uusilla järjestelmillä halutaan ja miten uudet sosiaaliset toimintatavat saadaan yhteiseen käyttöön.

ID-10049956

Oho, söpö kissa!

Digitalisaatio mahdollistaa myös joukkoistamisen. Siinä ongelma tai tehtävä annetaan joukon pohdittavaksi ja tulokset kerätään yhteen. Joukkoistaminen vaatii puolestaan johtajalta kykyä pitää joukon fokus oleellisessa, ohjata joukkoa ratkaisuun ja saada joukkovoimasta tarvittavat päätökset irti. Digitaalisia ratkaisuja kehitetään usein myös ketterästi ja kokeilemalla. Ketterä kehitys ja kokeilukulttuuri edellyttävät puolestaan suunnan näyttämistä siinä, mitä tavoitteita palvelemaan asioita halutaan kehittää.

Johtaminen vaatii myös toisella tavalla osallistamista, koska digitaaliset työvälineet mahdollistavat entistä helpommin myös sen, että ihminen jättää osallistumatta tarkoituksella (”opt out”).

Digitalisaation myötä netissä pyörii miljoonia kissavideoita, jotka vievät helposti ajan ja huomion. Etätyön tekeminen ja ylipäätään entistä itsenäisempi työskentely vaatii myös itsensä johtamisen taitoja. Ajankäytön hallintaa, osallistumistaitoja, jakamista.

Kieli muuttuu

Digitalisaation myötä syntyy kokonaan uusia käsitteitä ja konsepteja. Syntyy esimerkiksi sellaisia käsitteitä kuin etätyö, tubettaminen, warettaminen, pilvipalvelu ja pikseli. Mitä syvemmälle digitalisaation teknologian ja koodaamisen maailmaan mennään sitä vieraammaksi sanasto muuttuu tavalliselle käyttäjälle. Tavallinen käyttäjä ei välttämättä tiedä, mitä tarkoittaa renderöinti, responsiivinen tai vektorigrafiikka, vaikka hän näkee niitä digitaalisten palveluiden toiminassa päivittäin. Digitalisaatio synnyttää jatkuvasti uusia käsitteitä, joille keksitään uusia sanoja ja ilmaisuja, joista sitten osa vakiintuu päivittäiseen käyttöön. Esimerkiksi sosiaalinen media on käsitteenä alle kymmenen vuotta vanha. Sitä ennen puhuttiin web2.0:sta ja sosiaalisesta webistä.

Kun digitaaliset palvelut ovat globaaleja niin myös eri kielten asema muuttuu vähitellen. Globaalissa ympäristössä kieli keskittyy muutamaan laajasti yhteiseen pääkieleen. Nuoriso osaa jo nyt paremmin ja nuorempana englantia kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. Vähitellen myös digitaalisten palveluiden tarjoajat laskeskelevat, että kannattaako palvelua lokalisoida paikalliselle kielelle.

 

(Kuvat:artemisphoto, stockimages ja FreeDigitalPhotos.net)
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 4.1.2016 Kategoria/t: Uncategorized

 

Avainsanat: , ,

Koodaaminen kuin säveltämistä

Katselin tuossa vuosien jälkeen Milos Formanin elokuvaa Amadeus. Se elokuva, joka siis kertoo Mozartista, lahjakkuudesta ja kateudesta.

Elokuvassa on kohtaus, missä Mozartin lahjakkuudesta kateellinen Salieri oivaltaa, että musiikki on valmiina Mozartin päässä ja Mozart vain riipustaa sen nuottiviivastolle. ”Loppu on vain riipustamista”, sanoo Mozart. Salierille itselleen säveltäminen on pianon ääressä tapahtuvaa pimputusta sointu ja säe kerrallaan ja sen riipustamista paperille, korjaamista ja uudelleen kokeilemista.

Mieleen tuli, että koodaminen voi parhaimmillaan olla samanlaista. Koodari näkee tuotoksen valmiina mielessään ja vain riipustaa tuotokseen tarvittavan koodin koneelle. Tai sitten se voi olla yrityksen ja erehdyksen menetelmällä tapahtuvaa puuhaa, missä koodari kirjoittaa pätkän koodia ja kokeilee miten se toimii ja korjaa ja kokeilee, debuggaa ja kommentoi koodinpätkiä pois ja takaisin. Juuri niin kuin Salieri sävelsi pianonsa ääressä.

Yleensä koodaaminen on tätä jälkimmäistä. Kirjoitetaan koodia, katsotaan miten se toimii ja korjataan.

Koodaaminen kuten säveltäminenkin vaatii harjoittelua. Vaikka säveltäjä kuulisikin valmiin musiikin päässään, sävellyksen pistäminen päästä paperille vaatii nuottien tuntemista ja nuottiviivaston ymmärtämistä ja kykyä eritellä, että mistä soittimista ja äänistä kokonaisuus muodostuu ja miten ne äänet merkitään viivastoille. Eipä Mozartkaan oopperoita syntyessään säveltänyt.

Sama koskee koodaamista. Mielessä näkyvän tuotoksen aikaansaaminen koodaamalla vaatii jonkin ohjelmointikielen osaamista ja ohjelmoinnin logiikan ja perusfunktioiden toiminnan ymmärtämistä. Mitä enemmän niiden kanssa harjoittelee, sitä helpommin tuotokset syntyvät ja sitä moninaisempiin ja luovempiin tuotoksiin vähitellen pystyy.

Hahaha, paitsi että eihän kukaan oikeasti kirjoita suoraan virheetöntä koodia.

Kas tässä pätkä tuosta elokuvasta. Yhtä hyvin Salierin repliikki voisi kuulua ”This is the source code? — This was the only source code of the application. But it showed no corrections or bugs of any kind, no out-commented code snippets. Not one. It was neatly commented, bugless application”.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 27.10.2015 Kategoria/t: Uncategorized

 

Avainsanat: , , , , ,

Mitä on koodaus?

Puhun työssäni paljon digitalisaatiosta ja robotisaatiosta. Viime viikolla esitin asiaa yhdessä yhteistyöpalaverissa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille ihan yleisellä tasolla. Että miten työ muuttuu, yritysten liiketoiminta muuttuu, ammattien vaatimukset muuttuvat ja miten työn tekemisen tavat ja johtaminen muuttuvat digitalisaation ja robotisaation myötä. Mainitsin siinä ehkä pariinkin otteeseen sanan ”koodaus”. Esitykseni jälkeen vieruskaverini kysyi vaivihkaa minulta, että mitä  koodaaminen tarkoittaa. Että onko sille jotain synonyymiä.

Koodaus otti itsestään selfien.
Varsinainen duck-face!
(Lähdekoodi: wordpress.com)

Ohjelmointi tai devaus, sanoin. Vieruskaverini kertoi vähän tarkemmin, että hän oli televisiosta seurannut jonkun vaaleatukkaisen naisen puhetta koodaamisesta ja hänen oli tehnyt mieli kysyä, että mitä se koodaaminen oikein tarkoittaa. Vaaleatukkainen nainen televisiossa oli ilmeisesti Linda Liukas.

Että tästä lähdetään Suomen digitalisaatiossa. Se tuo kokonaan uuden kielen, uusia käsitteitä ja sanoja, jotka ymmärtää vain abstraktilla tasolla ja joiden ymmärtäminen vaatii kokemuksellista oppimista.

Kyseessä on vähän samanlainen muutos kuin silloin, kun lukutaito tuli. ABC-kirja oli helppo käsittää yhdeksi sellaiseksi kirjaksi, joita tavan ihminen oli ehkä nähnyt kartanonomistajan hienossa salissa. Mutta mitä ovat ”aakkoset”, jonka joku oli kuullut mainittavan, ja miksi niitä täytyy olla isoja ja pieniä. Kaukokatseiset vanhemmat jotenkin aavistivat, että vaikka itse eivät ymmärtäneetkään niistä riipustuksista yhtään mitään, niin heidän lastensa oli ehkä hyvä oppia, että mitä ne kirjat oikein pitivät sisällään.

Samassa tilanteessa olemme nyt siis digitalisaation kanssa, kun ihmisten täytyisi oppia sellaisia käsitteitä kuin koodaaminen, ohjelmisto, käyttöliittymä, mobiilifrontti, pilvipalvelu, ohjelmointikieli ja niin edelleen. Vastaavasti digitalisaation kirjoitustaitoa on ohjelmointi. Näistä ”aakkosista” ja ”kirjoitustaidosta” sitten rakentuvat erilaiset digitaaliset palvelut.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 17.10.2015 Kategoria/t: Uncategorized

 

Avainsanat: , , ,

Digitaalinen vallankumous

Digitaalinen vallankumous

Digitalisaatio tulee ja vie meidän duunit ja naiset ja sitten se elää sossupummina ja puhuu väärää kieltä eikä osaa meidän tapoja! Ja tunkee vielä kotiinkin!

Puolitoista vuosisataa sitten alkoi teollinen vallankumous. Nyt olemme samanlaisen vallankumouksen – digitaalisen vallankumouksen – äärellä.

Samalla tavalla kuin teollistuminen muutti koko taloutta ja yhteiskunnan rakenteita, digitalisaatio muuttaa niitä yhtä radikaalisti. Kiitos internetin, bittien ja pikselien, ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa yhden ihmisen tuotos on mahdollista monistaa ja levittää sekunneissa ympäri maailmaa miljoonille ja miljardeille ihmisille. Sentti per tuotos tekee miljardilta ihmiseltä kerättynä kymmenen miljoonaa euroa. Tämä on kokonaan uudenlaisen talouden perusta.

Teollistuminen keräsi ihmiset kaupunkeihin ja toi mukanaan sellaisen käsitteen kuin työpaikka. Digitalisaatio kokoaa ihmiset erilaisiin digitaalisiin yhteisöihin, joissa maantieteelliset rajat vähitellen häipyvät, ja ehkä kielirajatkin madaltuvat tulevien vuosikymmenten saatossa muutamaksi laajaksi kielialueeksi, sellaisiksi kuin englanti, kiina, arabia ja venäjä. Tilalle tulevat uudenlaiset heimorajat, joiden sisällä samanhenkiset ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta ja joista muodostuu hajuraot toisin ajatteleviin ihmisiin. Digitaaliset työurat ovat vasta alkamassa muodostua ja myös työn organisoituminen ja johtamisopit menevät uusiksi.

Teollistumisen alkuvaiheet toivat mukanaan alkuun optimismin, sen jälkeen pörssiromahduksen, laman ja suurtyöttömyyden, minkä jälkeen päädyttiinkin jälleen sotimaan, tuolloin sen uuden teollisuuden tuottamin asein. Sen jälkeen viime vuosisata olikin yhtä teollistumisen juhlaa. Toivottavasti olemme tämän digitaalisen vallankumouksen keskellä fiksumpia. Maantieteellinen sotiminen ei tunnu mielekkäältä, jos vastapuolella on omia kavereita toisessa maassa. Toisaalta digiaikakaudella sotiminen hoituu myös etänä, ja sen voi kohdistaa niihin toisin ajatteleviin.

Digitalisaatiossa riittää koodattavaa.

Tällä hetkellä digitalisaatio vie perinteisiä työpaikkoja samalla tavalla kuin teollistuminen vei aikoinaan oman aikansa perinteisiä työpaikkoja. Tuolloin yksi kone teki monen ihmisen työt automaattisesti, nyt yksi tietokone hoitaa monen ihmisen työt automaattisesti. Suorittava työ siirtyy yhä enemmän roboteille, joihin ladataan yhä enemmän älyä. Tämä on se rakennemuutos, mikä tällä hetkellä näkyy työllisyydessä. Mutta samalla tavalla kuin teollistuminen tarvitsi tekijänsä, digitalisaatiokin tarvitsee tekijänsä. Teollistumisen alussa ei ollut valmiita tehtaita, nyt digitalisaation alussa ei ole myöskään mitään vielä valmiina, ei edes niitä työpaikkoja.

Digitalisaatiossa riittää koodattavaa, älyn paketoimista koneisiin ja laitteisiin, sisällön tuottamista, vuorovaikutuskanavien rakentamista, datakeskusten rakentamista, älyvehkeiden suunnittelua, opettamista ja oppimisympäristöjä ja paljon sellaista, josta emme tiedä vielä yhtään mitään. Tiedämme silti jo nyt, että digitalisaation myötä tulevat myös erilaiset robotit – digitalisaatio liikkuvassa muodossa – ja laitteiden verkottuminen eli IoT (Internet of Things). Digitalisaatiossa suurin osa mahdollisuuksista on silti vielä kokonaan keksimättä.

Digitalisaatiossa muutosvauhti on nopeampi kuin teollisen vallankumouksen. Sitä vauhdittaa internet, jonka myötä tieto siirtyy yhdeltä ihmiseltä miljoonille ihmisille nopeammin kuin teollisen vallankumouksen aikaan ikinä. Sitä vauhdittaa maailman kasvanut väestömäärä, minkä myötä tekijöitä on enemmän kuin koskaan. Sitä vauhdittaa kaikkialle leviävä luku-, lasku- ja koodaustaito, joita pukkaa ulos kaikista maailman opinahjoista. Vain kekseliäisyys on rajana. Ja ihminen on tunnetusti kekseliäs saati sitten 7 miljardia ihmistä, jotka heti yhden tuotoksen nähtyään tietävät, että miten sitä voi kehittää vielä eteenpäin tai miten sitä voi luovasti jalostaa täysin toiseen asiaan, kuin mihin tuotos on alunperin tarkoitettu.

Olemme vasta tämän vallankumouksen ja digitaalisen aikakauden alussa.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 15.4.2015 Kategoria/t: Uncategorized

 

Avainsanat: , , , , , ,

Digitaalisesta liiketoiminnasta ja työurista

Kuvassa analytiikka, palautejärjestelmä, datan visualisointi ja digitaalinen markkinointi poseeraavat yhdessä ja myös viestivät toisilleen.

Kuvassa poseeraavat yhdessä palautejärjestelmä, analytiikka, datan visualisointi ja digitaalinen markkinointi. Ja ne myös viestivät toisilleen.

Digitalisaatiota kuvataan yhdellä sanalla, vaikka se ei ole yksi iso mötikkä.

Digitaalisen liiketoiminnan voi jakaa osa-alueisiin. Eri osa-alueilla tarvitaan paitsi erilaista digitaalista osaamista myös erilaisia ei-digitaalisia taitoja. Eri tehtävissä tarvitaan erilaista osaamista, erilaisia menetelmiä ja työkaluja. Sopivalla jaottelulla liiketoimintaa voi myös digitalisoida osa kerrallaan. Tarvittavan osaamisen kenttä on yksinkertaisesti niin laaja, että sitä harvemmin pystyy yksi ihminen kaikilta osa-alueiltaan yksin muutenkaan tuottamaan ja operoimaan.

No, karkeasti ne digitaalisen liiketoiminnan osa-alueet ovat jotakuinkin seuraavat:

Digitaalinen markkinointi: Pitää sisällään esimerkiksi yritysten verkkosivustojen tuotannon, hakukoneoptimoinnin ja hakukonemarkkinoinnin, sisällöntuotannon ja digitaaliset markkinointikanavat. Keskeinen osaamisalue on audiovisuaalinen sisällöntuotanto ja kanavat. Tavoitteena asiakkaan huomion saaminen.

Analytiikka ja datan visualisointi: Pitää sisällään datan kroolaamisen, louhimisen ja jalostamisen informatiiviseen muotoon sekä tulosten visualisoinnin. Keskeinen osaamisalue on tietomassojen käsittely ja siihen liittyvät algoritmit. Ja tiedon visualisointi.

Verkkokauppa: Pitää sisällään digitaalisen tuotevalikoiman, hinnoittelun ja ostoskorin hallinnan, digitaalisten tuotteiden jakelun ja muiden tuotteiden osalta yhteydet logistiikkaan. Keskeinen osaamisalue on aika lähellä perinteistä tuotehallintaa ja osin tuotemarkkinointia. Tavoitteena on ostamisen ohjaaminen. Ja lopuksi kassan kautta…

Digitaalinen maksuliikenne: Pitää sisällään digitaalisen maksuliikenteen, maksamisen ja maksujärjestelmät pankkitoiminnasta bitcoiniin ja mobiilimaksamiseen. Keskeinen osaamisalue on rahaliikenne. Bittipennit eivät saa kadota.

DevOps: Digitaalisen (yleensä ketterän) sovelluskehitysympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen ja keskeinen osaamisalue palvelujen ja sovellusten kehittämiseen liittyvät työkalut, alustat ja menetelmät. Tavoitteena sujuva kehittäminen ja koodaaminen.

Palvelumuotoilu: Kattaa digitaalisten palvelujen suunnittelun käytettävyydestä palvelun kulkuun ja digitaaliseen asiakaskokemukseen. Keskeinen osaaminen on ihmisen käyttäytymisen ymmärrys ja soveltaminen. Tavoitteena intuitiiviset palvelut ja sovellukset.

Datakeskustoiminta: Tähän kuuluu datan varastoinnin ja palvelujen vaatiman palvelininfran ja datavarastojen tuotanto, valvonta ja ylläpito. Pitäähän kaiken olla käytettävissä 24/7.

Tietoturva ja kyberturvallisuus: Palvelunestohyökkäysten, haittaohjelmien, tietomurtojen, datavarkauksien, vakoilun ja väärinkäytön estäminen, ennakointi ja tunnistaminen.

Digitaalinen toiminnanohjaus: Pitää sisällään yrityksen eri prosesseihin ja toimintojen ohjaamiseen liittyvät yksittäiset järjestelmät: ERP, CRM, CSM, myynti- ja call center -järjestelmät, palautejärjestelmät, varastonhallinta. Keskeinen osaamisalue on yleensä joku tietty prosessi ja siihen liittyvät järjestelmät. Tavoitteena on tietyn työn nopeuttaminen ja tiedon tallentaminen muita varten.

Yhteisöviestintä: Pitää sisällään yrityksen sisäiset ja ulkoiset viestintäalustat ja kollaboraatiomenetelmät sähköpostista chattiin, keskustelupalstoihin ja sosiaaliseen mediaan. Keskeinen osaamisalue on yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen rakentaminen. Mitä vuorovaikutteisemmaksi digitaalinen markkinointi menee, sitä lähempänä myös yhteisöviestintä ja digitaalinen markkinointi ovat keskenään.

Yritysarkkitehtuuri: Kokonaissuunnitelma kaikesta edellisestä ja digitaalinen liima eri tahojen välillä. Keskeinen osaaminen on liiketoiminnan tavoitteita tukevan digitaalisen kokonaisuuden hallinta, mukaanlukien kustannukset ja resurssit.

Digitaalisen omaisuuden hallinta: Digitalisaatio pitää luonnollisesti sisällään paitsi tietokoneita ja kännyköitä myös ohjelmistoja, sopimuksia ja lisenssejä, ja tämä osa-alue pitää sisällään niiden seurannan, käytön optimoinnin ja elinkaaren hallinnan. IoT:n (Internet of Things) ja robotiikan myötä tätä hallittavaa tulee tulevaisuudessa vain entistä enemmän.

Nyt jos joku oikein tarkkaan katsoo, niin huomaa aika äkkiä, että digitaalisesta liiketoiminnasta puuttuu varsinainen myynti kokonaan, siis se toiminto, missä myyjä seisoo tuotteen läheisyydessä ja puhuu asiakkaan ympäri. Kaikki myynti ja myyjät eivät kuitenkaan katoa, vaikka myynti paljolti uppoaakin osaksi digitaalista markkinointia ja asiakaspalvelua, kun taas tilauksia vastaanotetaan ja ostot tehdään siellä verkkokaupassa. Siinä tiivistyy aika lailla nykyisen kivijalkakaupan ongelmat. Mitä yksinkertaisempi ja selkeämpi tuote, sitä helpommin myynti ja markkinointi sujuu digitaalisesti.

Jokainen näistä digitaalisista liiketoiminnan alueista kehittyy vielä erikseen ja yhdessä paljon sen lisäksi, että itse myytävät digitaaliset tuotteet – sovellukset, appsit, alustat, järjestelmät – kehittyvät. Tältä pohjalta kehittyy vähitellen myös uusia työuria. Esimerkiksi tietoturvan parista digitaaliseen markkinointiin tai päinvastoin on jo nyt vaikea tuosta vaan hypätä, sen verran erilaista osaamista urilla vaaditaan. Digitalisaatio on kuitenkin vasta aluillaan ja digitaaliset työurat alkavat vasta muodostua.

Kuten eräs ystäväni mainitsi: ”Ennen riitti, että osasi C:tä ja Cobolia”. Nykyään tarvitaan jo paljon enemmän.

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 30.3.2015 Kategoria/t: Uncategorized

 

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,

Digiosaajan tiedot ja taidot

Digitalisaatio keskellä katua!

Digitalisaatio keskellä katua!

Pelkkä powerpointtien ja excelien pyörittäminen ei enää nykymaailmassa riitä siihen, että voi nimittää itseään digiosaajaksi. Tässäpä hiukan termistöä, kieliä, menetelmiä ja työkaluja, mistä itsekukin voi vähän mittailla, että minkätasoinen digiosaaja on.

Digiosaajalle tuttua termistöä:
Internet, web, selain, kotisivut, käyttöjärjestelmä, käyttöliittymä, ohjelmisto, sovellus, tietokanta, responsiivinen, appsi, downloadata, uploadata, warettaa, pilvipalvelu, e-commerce, SEO, SEM, konversio, banneri, mainosverkosto, displaymainonta, analytiikka, palomuuri, virustorjunta, serveri, datakeskus, botti, vektorigrafiikka, renderöinti, A/B-testaus, algoritmi, devaaja, blogi, some, web crawling, freemium, crowdsourcing, sandboxing, data mining.

Digiosaaja osaa myös jotakin seuraavista:
CRM, CMS, ERP, ESM, IoT, 3D, big data, master data, open source, open data, front-end, back-end, web front, mobile front, full stack, cloud service, SaaS, IaaS, PaaS, VMM, SDK, devops, UX, UI, mockup, user flow, layout, agile development, scrum, Kanban, git, API, Java, JavaScript, SQL, NoSQL, db, HTML, C, C#, php, CSS, python, perl, xml, linux, iOS, Android, SCM, CVS, BI.

Todennäköisesti digiosaaja osaa työssään/työkseen tehdä jotakin joillakin seuraavista:
AngularJS, Android Studio, MongoDB, NodeJS, OpenStack, Ubuntu, Jellybean, Lollipop, Mountain Lion, Mavericks, Django, RoR, Symfony, Bootstrap, jQuery, MooTools, Backbone.js, Zepto, CoffeeScript, RoR, HAML, SASS, Less, EpiServer, .NET, Visual Studio, Hadoop, Azure, Amazon, JSON, IRC, GitHub, MSDN, Adwords, Adsense, QlikView, SPSS, Cognos, SAS, Yammer, Facebook, SalesForce, Slideshare, Dropbox, Drupal, WordPress, Joomla!, SharePoint.

(Edit: Jos kiinnostaa miten digimedian ala on kehittynyt, niin vilkaise, mitä digitaalinen media piti sisällään vuonna 2007. Siellähän mainitaan mm. WAP!)

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 1.3.2015 Kategoria/t: Uncategorized

 

Avainsanat: , , , ,

”Asiakkaamme ovat tottuneet tähän”

"Asiakkaamme ovat tottuneet käyttämään puhelinkioskeja. Turha sitä on muuttaa". Jep-jep.

”Asiakkaamme ovat tottuneet käyttämään puhelinkioskeja. Turha sitä on muuttaa”. Jep-jep.

Yrityksen suurin uudistamisen jarru on se ajattelutapa, että ”meidän ei kannata , koska asiakkaamme ovat tottuneet nykyiseen malliin”. Lopputulos on se, että mitään uutta ei voida tehdä, koska asiakkaat ovat tottuneet vanhaan.

Tämä ajattelutapa ennustaa yritykselle kehnoa tulevaisuutta: joko yritys ryhtyy muutoksiin liian myöhään eli kun vanhat asiakkaat ovat jo häipyneet (viimeistään hautaan) tai ne muutokset tekee joku muu taho ja vie sitten ne asiakkaat. Kumpikin vaihtoehto on yleensä huono.

Esimerkiksi Hesarin yleisöosastossa HSL:n palvelumuotoilun päällikkö perustelee sitä, että junia ei voi värittää oransseiksi, koska ”asiakkaat ovat tottuneet liittämään värin tiettyyn kulkumuotoon”.

Palvelumuotoilun päällikkö siis noin kategorisesti perustelee vanhaa sekavaa väritystä sillä, että asiakkaat ovat tottuneet siihen. Metro väritetään oranssiksi, koska se on metro. Ja junista kaavaillaan violetteja, koska ne ovat junia. Ikään kuin ihmiset eivät voisi tottua siihen, että värikoodi merkitsisi jotain muuta. No, kokonaisuus on juuri niin sekava kuin odottaa sopii, ja liki monopolista huolimatta ihmiset kaivavat lumen alta esiin sen kilpailevan palvelun eli henkilöauton.

Tämä ei koske pelkästään HSL:ää, sillä tätä näkee kaikenlaisissa puljuissa ja firmoissa. Asiakkailta vaaditaan asioimaan paperilla, faksilla ja lankapuhelimella, koska sillä tavalla pulju on tottunut toimimaan, ja asiakaat ovat tietysti tottuneet toimittamaan asiansa niin. Logistiikka- ja korjausfirmat ovat tottuneet siihen, että asiakkaat odottelevat kotona silloin, kun firmalle sopii tuoda tavarat tai korjausmiehen tulla käymään. Asiakkaat ovat tottuneet ostamaan halpaa jauhelihaa laareista, asiakkaat ovat tottuneet jonottamaan puhelinpalveluun tai siihen, että sieltä ei vastata, asiakkaat ovat tottuneet siihen, että palvelua saa odottaa. Asiakkaat ovat tottuneet asioimaan myymälässä eivätkä verkkokaupassa, asiakkaat ovat tottuneet siihen, että palvelua saa klo 9-16, asiakkaat ovat tottuneet tilaamaan taksin soittamalla. Näin ne asiat on aina ennenkin tehty ja asiakkaat tottuneet siihen. Asiakkaat on totutettu siihen. Oikeasti pulju itse on tottunut siihen, ja se on heille helpointa.

Kyllä, ihmiset tottuvat huonoonkin palveluun. Kunnes joku muu tulee ja tekee asian toisin ja vie ne asiakkaat.

 
2 kommenttia

Kirjoittanut : 14.2.2015 Kategoria/t: Uncategorized

 

Avainsanat: , , , , , , ,

 
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.